Hmm.. Miia neuvo mua, että täältä blogista voi tarkastella kaikenlaista. Mulla esimerkiksi näkyy lista, että millä hakusanoilla Googlessa on etitty/löydetty mun blogi.
Viimeisin hakusana, jolla minun blogi oli löytyny oli: 6-vuotias itkee koti-ikävää. Vähänkö palkitsevaa. Repesin aika 6-0:D
Olin taas viikonloppuna jääkiekkopelissä. Tunnetusti nauttiin taas kovasti :) Nyt osasin jo huutaa ja taputtaa niin ku kaikki muutki:D Lauantaina Nanooksit hävis eka kerran minun jääkiekko historiani aikana. Mutta joskus on hävittävä, ettei vaan nouse hattuun. Niin se elämä heittää.
Täällä on tapana, että aina jos pelaaja kiusaa toista ja joutuu sinne reunaan istumaan yksinään (onko se nyt jäähy? täällä se on penalty), niin sitte ku se pääsee takaisin peliin mukaan, kuuluttaja ilmottaa, että: vastustaja joukkueella on nyt kaikki kentällä, jolloin yleisö huutaa, että "and they still suck!!!". Alussa, kun aloin käymään peleissä, se tuntu vähä ikävältä, mutta ihmisen sydän kovettuu, ja nyt siihen alkaa jo tottuun :o Lauantaina se vaan tuntu kohtuu tyhmältä, kun meidän joukkue oli häviöllä ja sitte fanit kiljuu toiselle joukkueelle, et you still suck.
Elämä on kyllä menny mallikkaasti. Tulin just Gourmet Cookingin iltatunnilta ja taas sattumalta shuttle ajo pihaan, kun olin lähdössä käveleen takasin Kampukselle. Hyppäsin taas onnessaan kyytiin, ja kuski sano, että nyt alkaa olla jo liian kylymä kävellä (aamulla oli -31 C), ja hän aina ihmettelee, kun mie kävelen kouluun hänen ajaessa ohi muita opiskelijoita kyydissä. Totesin vaan, että mie nautin kävelystä, mutta kieltämättä nyt alkaa olla liian kylmä kävellä... varsinki kun lämmin bussi hurruuttelee vierestä. Kuski sitten tokaisi, että "jos ikinä muutat mielesi, niin huiskuta vaan kättä nii mie poimin sinut sitten siitä kyytiin" :) hellanen.
Tasan viikon päästä olis sinne Havaijille lähtö. Ei tunnu yhtää, että olis etes lähössä mihkää, kun ei edes voi pakata. Sattuneesta syystä ei oikee oo kesäkamppeita mukana :) Mun kämppikset Anna ja May oli niin kateellisia, kun mie ja Miia lähetään Havaijille, että eilen ne meni ja buukkas itelleki lennot sinne:D Vähänkö kiva, tulevat päivää meidän jälkee. Desi, se mukava havaijilainen tyttö, oli soittanut isällensä, että ollaan menossa sinne, jonka jälkee se isä on tehny kuulemma pitkän listan paikoista, mitkä meidän kannattaa kokea. Sit Desi lisäs, että se isä pyysi soittamaan, nii voidaan käydä niilläki:)
Tällasten juttujen vuoksi tunnen itseni kyllä vähä huonoksi ihmiseksi, kun omassa yliopistossa sitä vaa hilippassee naama kaulahuivin seassa piilossa kaikkien vaihtareiden ohi omaan luentosaliin. Kun tuun täältä takasin, niin otan opiksi virheistäni ja menen mussuttaan kaikille vaihtareille ummet ja lammet, kiinnosti niitä mun jutut tai ei. Sit kiikutan jokaisen meidän luo illalliselle syömää suomalaista ruokaa... ööh, rössypottuja? Mikä olisi herkullisempaa syötävää, kuin vedessä lilluvat veriklimpit?
Ainii, täällä ei oo vissyä. Jos oot kova vissy fani, nii opettele kantaa Frediltä vettä. Mie nimittäin oon kova vissyn juoja. Vuosi sitte elokuussa olin juonu pelkästää kotona 22 litraa vissyä. Harvon saavutan elämässäni mitään noin mahtavaa, että pitää vouhkata sillä vielä vuosi sen jälkeenki, mut munsta toi oli aika hyvin. Noh, joka tapauksessa, vesitynnyreiden kiikuttaminen kaupasta on hauskaa hommaa.
Hanavettä voi kyllä juoda, mutta jää omaan harkintaan, että haluaako. Voin tässä vaikka antaa reseptinki Alaskan hanaveden valmistamiseen:
1. Täytä lasi hanavedellä
2. Lisää veteen burana
3. Anna liueta rauhassa seuraavaan aamuun
4. Nauti kylmänä tai haaleana
Mut puhasta se hanavesi on. Eikä se veden raahaaminen Frediltä mitenkää ylitsepääsemätöntä ole :)
Lennot on muuten buukattu kotiin. 16.12.12 lähtis lento Anchoragesta, Seattlen kautta Reykjavikiin, ja siitä Hesaan. Huu, aika loppuu kyllä. Mika ja Antti tosin ehotti, että voisin myydä paluulippuni, jotta pojilla olis sit puuttuvat rahat purjeveneeseen. Mua ei vissii kauheesti sillä paatilla kaivata :D Noh, mie voin vaikka laittaa korteni kekoon kiillottamalla kenkiä Prisman eessä, ja pojat saa seilata vanhalla kunnon Marthalla siihen asti, että viikkorahaa on säästyny. Ihanaa täällä on, luojan tähden, mutta kyllä tuo koti-ikäväki kalvaa taas mukavasti.
Kiitospäivä lähestyy. Tosi kivaa. Meitä on nyt illallista suunnittelemassa mie, Miia, Hayley ja kaikki mun kämppikset. Kaikki tekee jotain, ja me nautitaan se illallinen meidän kämpillä. Meitä ei sytyttänyt nyt yhtää humputtelukekkerit, vaan suosittiin kunnon ihanaa illallista, missä syödään maha täyteen. Ootan innolla.
Meillä oli kimppaskypettely meneillään Antin, Ellun ja Mikan kanssa. Antti ihmetteli ahkerana, sisukkaana suomalaisena, että enkö tuu hulluksi kun mulla on joka viikko neljä päivää vapaata. Liekkö rassukkaa pelotti, että mie täällä vallan vötkistyn. Ellu sitten riensi heti minua ja minun aikatauluja puolustaan, että hyvä vaan niin saan kokea vaihdon aikana muutaki ku koulua. Kuitenkin nyt kävi niin, että naapurin Hayley koukutti mut Gossip Girliin, ja oon ihmetelly New Yorkin eliitin juoruja oikein mielelläni iltaisin tässä viime viikon... en niinkään kokenut Alaskaa. Eli Antti tuntee tyttönsä, Ellu pitää kaverin puolia, vaikka tietäisi totuuden, ja Mika on tietää pysyä kaukana koko keskustelusta :D
Mutta nyt mie luen huomisen kappaleen siipikarjan kokkauksesta ja painelen nukkumaan. Huvittas kyllä vielä kattoa yks jakso Gossip Girlia, mutta parempi jättää välistä tältä illalta.
Who am I? That's one secret I'll never tell. You know you love me. XOXO Gossip Henna.
Mie ainaki rakastan teitä:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti